Kuihduttivatko piraatit Kasvin?

Julkaistu maanantaina 18.04.2011 klo 13.08

Eräs näiden vaalien suurimmista pettymyksistä koettiin naapurivaalipiirissäni Uudellamaalla. Kolmannelle kaudelle pyrkinyt vihreiden Jyrki Kasvi putosi, eikä eduskunnassa näin ollen luultavastikaan istu seuraavaan neljään vuoteen yhtään todellista tietoyhteiskuntaosaajaa.

Twitterissä, erinäisissä blogeissa ja kotimaisilla kuvalaudoilla on jo ehditty veistellä uutena tulokkaana vaaleihin osallistuneesta piraattipuolueesta syypäätä Kasvin kohtaloon. Tämän vaihtoehdon otti esiin, kuitenkin kiitettävän asialliseen sävyyn, myös Kasvi itse vaalitulosta analysoidessaan — eikä aivan suotta. Vihreät saivat vaalipiirissä läpi kolme ehdokasta: pian entisen oikeusministerin Tuija Braxin, uutuutena näyttelijä Jani Toivolan sekä kansanedustaja Johanna Karimäen. Takkiin vihreille tuli yhden paikan verran.

Näinkö tässä nyt sitten kävikin?

Vaikka ensisijaisesti Kasvin putoaminen johtuneekin puolueen kannatuksen yleisestä romahduksesta, olisi kolmen läpi päässeen vihreän keskinäinen järjestys voinut hyvinkin olla toinen. Varasijalle 3526:lla äänellä päässyt Kasvi hävisi nimittäin Karimäelle hieman yli kolmellasadalla äänellä. Piraattipuolue sai puolestaan vaalipiirissä yhteensä 3303.

On syytä epäillä, että jonkinlainen osuus piraatteja Uudellamaalla äänestäneistä oli edellisissä vaaleissa äänestänyt nimenomaan Jyrki Kasvia. Jos edes joka kymmenes piraattiääni oli ääni pois Kasvilta, on äkkiseltään hyvin selvää, että ilman piraattien mukanaoloa jatkokaudelle olisi päässyt Kasvi eikä Karimäki. Oma mielikuvani on, että piraatteihin on vuotanut rutkasti äänestäjiä nimenomaan vihreiden kannattajakunnasta, joten arvelen tulkintani olevan hyvin suurella todennäköisyydellä oikea. (On tosin todettava, että Uudellamaalla Kasvin ääniä vei todennäköisesti myös kokoomuksen IT-mies Petteri Järvinen, jonka vajaat 3000 ääntä eivät myöskään riittäneet eduskuntapaikkaan).

Olisi silti tökeröä syyttää Kasvin tappiosta yksin Piraattipuoluetta, sillä Jyrki Kasvi on ollut vain yksittäinen järjen ääni vihreiden seassa, ja suomalaisessa vaalijärjestelmässä äänestetään ensisijaisesti puoluetta. Kasvin — siis vihreiden — äänien valuminen piraateille tarkoittaakin yksinkertaisesti sitä, että internet-kansalla ei ollut näissä vaaleissa uskoa vihreiden kykyyn hoitaa tietoyhteiskunnan asioita. Se ei ole ihme.

Kuten Harri Kivistö kirjoitti blogissaan maaliskuussa vihreiden uskottavuuden menetyksestä nimenomaan nörttinäkökulmasta näin:

Itse olen paljolti kritisoinut Vihreitä tietoyhteiskuntaan liittyvissä asioissa. En siksi, että he olisivat mitenkään muita puolueita kehnompia näissä kysymyksissä, vaan aika lailla päinvastoin: koska niin moni odottaa Vihreiltä edistyksellisiä tietoyhteiskuntalinjauksia ja olettaa että puolue on niissä täysin luotettava. Todellisuus ei kuitenkaan, ikävä kyllä, vastaa mielikuvaa.

Olen Kivistön kanssa pitkälti samoilla linjoilla. Pitkälti juuri Jyrki Kasvin vaikutuksesta vihreät ovat päällisin puolin näyttäytyneet informaatioyhteiskunnallisesti edistyneenä puolueena, muun muassa edellisellä hallituskaudella nk. Lex Nokian säätämisen yhteydessä. Tämä illuusio edistyneestä puolueesta ei kuitenkaan tunnu aivan kestävän lähempää tarkastelua.

Mainitussa Lex Nokia -tapauksessa vihreät venkuroivat itselleen omituisen oikeuden äänestää hallituksessa puoliksi sen puolesta ja puoliksi sitä vastaan, ja puoluetta pidettiin asian tiimoilta käytävässä keskustelussa jopa jonkilaisena “hallituksen sisäisenä oppositiona”. Silti loppujen lopuksi vihreistä vain Jyrki Kasvi ja Johanna Sumuvuori äänestivät eduskunnassa lakia vastaan.

Muutamaa vuotta aikaisemmin käsittelyssä oli uusi tekijänoikeuslaki, niin sanottu Lex Karpela, jota yleisesti it-valistuneen kansanosan keskuudessa pidettiin täytenä sutena naurettavine “tehokkaiden” kopiosuojausmenetelmien kiertämisen ja niistä käydän “organisoidun keskustelun” kieltävine pykälineen. Myös tuolloin näkyvimmäksi vastustajaksi nousi juuri Jyrki Kasvi, mutta muuta puoluetta ei voinut pitää yhtä edistyksellisenä: paikalla olleista 11 vihreästä edustajasta kahdeksan äänesti lain puolesta ja kolme sitä vastaan. Tämän jälkeenkin puolueen esittämät tekijänoikeuslinjaukset ovat olleet korkeintaan keskinkertaisia.

Lex Nokian lisäksi kuluneella hallituskaudella on käyty läpi vihreän oikeusministerin johdolla totaalisen epäonnistunut sähköisen äänestyksen kokeilu, jonka eteenpäin viemisestä tajuttiin luopua (tajuttiinhan?) vasta kun kaikissa kokeilun piiriin kuuluneissa kunnallisvaalipiireissä oli esiintynyt huomattavia ongelmia. Samoin hyväksyttiin hallituksen esitys 317/2010, joka muun muassa kriminalisoi rasistisena pidettyyn aineiston linkittämisen ja laajensi keskustelupalstojen ylläpitäjien vastuuta palstojen sisällöstä kohti niin sanottua “päätoimittajavastuuta”. Koska en jaksa käydä lain epäkohtia tässä läpi, kehotan aloittamaan tutustumisen lukemalla professori Jukka Kemppisen lyhyen kommentoinnin aiheesta. (Kemppinen viittaa virheellisesti esitykseen 39/2010, mutta todellisuudessa puhumme kyllä samasta asiasta).

Päätoimittajavastuusta muuten: sen suhteen vihreät olivat tietoyhteiskunnan vaalikoneen mukaan suhteellisen järkilinjalla, sillä eduskuntapuolueista vihreät antoivat päätoimittajavastuulle vähiten kannatusta ehdokkaidensa vastausten perusteella. Silti, kuten Ahto Apajalahden kaaviot osoittavat, lähes puolet vihreistä ehdokkaistakin kannattavat päätoimittajavastuuta ja bonuksena 40 prosenttia internetin sensuroimista.

Vihreiden äänten vuotaminen piraattipuolueelle ei varmastikaan ollut pääasiallinen syy, tai edes erityisen merkittävä tekijä vihreiden sinänsä masentavassa vaalitappiossa. Se on silti todellinen ilmiö, jolla mitä ilmeisimmin oli näissäkin vaaleissa konkreettisia seuraamuksia, ja joka on suoraa seurausta vihreiden tietoyhteiskuntapolitiikan jonkinasteisesta epäonnistumisesta. Kuten Jyrki Kasvi itse totesi Uudelle Suomelle vuonna 2009, Piraattipuolue tulisi nopeasti tarpeettomaksi, mikäli muut puolueet omaksuisivat riittävän hyvin sen esiin nostamat asiat osaksi omaa linjaansa. Vihreiden edellytykset ryhtyä myös modernien tietoyhteiskunnan kansalaisten puolueeksi ovat olleet paremmat kuin useimmilla muilla puolueilla, mutta tässä tehtävässä puolue on epäonnistunut.

Sen vuoksi ei ole järkevää ajatella, että Jyrki Kasvin putoaminen oli piraattien vika. Se oli vihreiden vika.

Avainsanat: , , ,

11 kommenttia aiheeseen “Kuihduttivatko piraatit Kasvin?”

  1. Timo Pyhälahti

    Ja taas vaaditaan vihreiltä täydellisyyttä, ja kun pientä tahraa kilvestä löytyy on sitten ihan OK kehua ja äänestää mitä persua tahansa. Käsittääkseni ei voi kiertää sitä faktaa, että jos Kasvin ääniä ei olisi esim piraateille valunut, olisi sijoitus varmasti ollut Uudenmaan vihreiden listalla korkeammalla ja tietoyhteiskuntatietämys siellä missä sitä tarvitaan.

    Ja poislukien piraatit, joilla on oma (mielestäni kestämätön) linjauksensa tietoyhteiskunnasta: Keiden tietoyhteiskuntapolitiikkaa Vihreiden sijasta tässä sitten pitäisi ihannoida? Siis jonnekin kirjattuja yhteisiä linjauksia ja kokonaisuuksia, ei sympaattisten henkilöiden sympaattisia lausahduksia tai yksittäisten lakien yksityiskohtia.

    Ja ihan vihreän sisäpiiriläisen toisen käden tieto aiheesta ohjelmat vs edustajien mielipiteet: Vaikkapa tietoyhteiskuntapaperi toimii paitsi yhteenvetona siitä, mitä Vihreät ovat ao asiasta yhdessä miettineet, myös pohjana sille millaisia vastauksia erilaisiin valmistelun kommenttipyyntöihin tulee. Näin yksittäinen edustaja on yleensä sekä varma että kiinnostunut kohdista joista haluaa lähteä omaa linjaa vetämään. Tähän tuo tietysti vielä lisänsä hallitusvastuu ja siellä yhteensovitettu näkemys. Sen sitten äänestäjä joko ymmärtää ja hyväksyy, tai sitten ei – ja Vihreiden kohdalla tietenkään koskaan ei, vaan 100% päätäntävalta pitää saada 10% äänivallalla.

    Vaaleissa on se hauska puoli että poliittisten kokkien tarjoilemista sopista kansa saa aina valitsemansa. Toivottavasti teille muille sentään maistuu.

  2. Make

    Mielestäni osuva analyysi. Itse äänestin piraatteja, mutta jos olisin tiennyt että Kasvi tippuu sen takia, niin olisin äänestänyt toisin.

  3. Pasi

    Harmi, että Jyrki Kasvi ei vaivautunut vastaamaan Miesten tasa-arvo ry:n vaalikonekyselyyn. Kyseisessä kyselyssä kaikkein miesmyönteisimmän ehdokkaan sijan vei Uudellamaalla Johanna Karimäki – joka siis pääsi eduskuntaan.

    http://www.miestentasa-arvo.fi/kannanotot/

  4. Juho

    Aika noita linjoja omakin äänestysprosessini meni. Pettymys Braxiin ja kakkaan tietotekniikkapolitiikkaan sai äänestämään piraatteja, kun on ollut lähes kahdeksan vuoden putki äänestää Kasvia joka käänteessä missä tämä tilaisuus on vastaan tullut.

  5. Ahto Apajalahti

    Kiitoksia hyvästä analyysista!

    Lisäisin kuitenkin Kasvilta ääniä vieneiden joukkoon kokoomuksen Elina Lepomäen, joka nosti kampanjoinnissaan esille tietoyhteiskuntateemoja, sai enemmän ääniä kuin Petteri Järvinen, ja pääsi varaedustajaksi.

    Itseäkin toki harmittaa Kasvin putoaminen, mutta kuten sanonta kuuluu, ei yksi Kasvi kesää tee. Kasvi ei olisi yksin kyennyt pelastamaan eduskunnan tietoyhteiskuntapoltiikkaa, joten siihen on mietittävä uusia keinoja joka tapauksessa.

  6. Piraattipuolueen blogi » Piraattivaalit

    [...] Jyrki Kasvi putosi eduskunnasta, mihin Piraattipuolueen mukanaolo vaaleissa on varmasti yksi merkittävä syy. On kuitenkin muistettava, ettei Kasvi olisi yksin kyennyt pelastamaan Suomea yksityisyyden ja [...]

  7. Arto Kekkonen

    Täytyy näin ensi alkuun sanoa, että tämän tekstin saama huomio on muutamaan päivittäiseen lukijaan tottuneesta tuntunut vähän hämmentävältä. Kiitän kommenteista, on mukavaa etten vaihteeksi raapustele täällä ihan yksin. Ilmeisesti asia siis kiinnosti monia, ja ehdin sitä ensimmäisten joukossa käsittelemään. Nyt kun itse piraatitkin ovat asiaan ehtineet reagoida, suosittelen lisäksi lukemaan ainakin piraattiääniharava Lilja Tammisen aihetta käsittelevän tekstin.

    Vastauksena Timo Pyhälahdelle (sillä näemmä käyttämäni teema ei tunnu sallivan vastausta yksittäiseen kommenttiin, mikä täytynee korjata pikapuoliin):

    Piraattien äänet pudottivat Kasvin, se näyttäisi olevan fakta. Koska äänten menetykselle on oltava jokin syy, on tässä mielestäni vihreillä itsetutkiskelun paikka.

    Kuten sanoin, vihreiden tietoyhteiskuntalinjaukset ovat siitä edistyneemmästä päästä, enkä siis koe mielekkääksi esittää muuta ihannoinnin kohdetta kuin piraattipuolueen. Vihreiden tietoyhteiskuntaohjelmassa on ihan hyviä kohtia, kuten ohjelmistopatenttien vastustus ja vaatimus verkkosensuurilain kumoamisesta. Erityisen hienoa on minusta se, että ohjelmassa on muutama sananen myös tietoyhteiskunnan ekologisesta ulottuvuudesta, josta soisin kaiken kaikkiaan puhuttavan enemmän – samoin kuin tietotekniikan tuotannon eettisestä puolesta, jota taannoinen verimineraalikohu ihan ansiokkaasti jo hieman toikin julkisuuteen.

    Minusta vain ei näytä siltä, että vihreät todella olisivat tämän ohjelman takana. Vaikka puolue vaatii nettisensuurin lopettamista, sen jatkamista kannattivat lähes puolet sen asettamista ehdokkaista. Ollessaan oppositiossa valtaosa vihreistä äänesti täysin suden tekijänoikeuslain puolesta, ja viime kaudellakin enemmistö kannatti Lex Nokiaa, vaikka muutamat ehdokkaat esimerkillään osoittivatkin vastaan äänestämisen olevan mahdollista. Monin paikoin hyvästä tietoyhteiskuntaohjelmastaan vihreät eivät kampanjansa aikana pahemmin puhuneet, eikä minulle ainakaan jäänyt oloa, että sen edistäminen olisi vihreille millään muotoa tärkeä asia (edes niissä määrin, kuin se vajaan kymmenen prosentin kannatuksella olisi mahdollista). Vihreiden tekijänoikeuslinjauksia ViNOn puheenjohtajakin arvosteli valtavaksi pettymykseksi.

    Mikä piraattien tietoyhteiskuntalinjauksesta tekee mielestäsi kestämättömän?

  8. Timo Pyhälahti

    Olin itse Vihreiden työryhmässä tekemässä ja valtuuskunnassamme hyväksymässä kyseistä ohjelmaa, ja itse olen tulokseen kovinkin tyytyväinen. En kuitenkaan usko, että kaikki taannoiset ehdokkaamme a) ovat lukeneet ja sisäistäneet sen täysin b) olisivat ottaneet sen ajatukset järkkymättömäksi kärki-ideologiakseen. Paremmikin sieltä löytyy järkkymättömiä mielipiteitä -ja varsinkin asiantuntemusta- vaikkapa tasa-arvosta tai ympäristönsuojelusta. Tässä asiassa se onkin hyvä, sillä silloin järkiargumenteilla voidaan vaikuttaa päättäjän mielipiteenmuodostukseen. Argumentit kasataan meillä niihin ohjelmapapereihin niitä työstettäessä, ja siinä valitaan perustellut linjat yhteisesti. Mutta, ne eivät ole mitään puolueen lakipapereita joilla edustajan oma ajatustoiminta olisi tarkoitus lopettaa – tai sitoa kädet kaikissa mahdollissa tulevissa tilanteissa. Pohdinnan mahdollisuutta vartenhan valitaan henkilöitä päättäjiksi, eikä vain tuomareita virkamiesten suorittamaa toimeenpanoa valvomaan.

    Lex Nokia oli paljon hirveämpi valmisteluvaiheessaan, ja ainakin meidän muutosehdotustyömme ansiosta siitä tuli nyt jos ei nyt hyvä, niin ainakin jotakuinkin sellainen, jonka kanssa voi elää. Jyrkkien säännösten takia sitä ei ole paljon käsittääkseni käyttöön sovellettukaan. Tämäkään kompromissi ei kuitenkaan meitä loppuun asti tyydyttänyt, mutta hallituksessa 10% puolueen on joko jossain vaiheessa joko nieltävä tappionsa tai heitettävä pyyhe kehään. Voitotkaan aina eivät ole täydellisiä, ja aina jonkun tärkeimpänä pitämä yksityiskohta voi mennä pieleen, kun sitä ei saada kokonaisuuteen hyväksytyksi muiden vastustuksen takia.

    Tietysti voisimme tehdä kuin eräät puolueet, ja pysyä oppositiossa kiillottamassa hyveellistä kilpeämme – ja katsomassa kuinka asiat painuvat huonoon suuntaan. Mielestäni sen voi mukavammin tehdä vaikka kotikapakassa, eipä herätä turhia toiveita. Vihreillä on nyt tosin hävityt vaalit alla, ja ideologista vastakohtaamme väännetään mukaan uuteen hallitukseen: Meillä ei valitettavasti siis ole asiaa vallan kammareihin ennen kuin tuo todennäköinen tuleva hallitus on lopettanut toimintansa.

    En ole kovin syvällisesti tutustunut kaikiin Piraattipuolueen ohjelmien nyansseihin esim tekijänoikeuspolitiikassa, mutta meidän linjassamme pidän esim enemmän siitä että uudet säännöt sanoisivat jo vaikkapa oopperaesityksen tekovaiheessa: “Tämä tavara tulee sitten muuten kaikkien vapaasti käytettäväksi”. ‘Vapaasti omaan käyttöön kaikki nyt jo tehtynä oleva’ ei varsinaisesti ole reilua niitä kohtaan, jotka ovat panneet rahansa ko homman tuottamiseen jonkin toisenlaisen liiketoimintamallin säännöillä. Esim ‘oma käyttö’ on vähän venyvä käsite. Yhtä mieltä olemme siitä, että uusi aika ja tekninen tilanne vaatii uudet säännöt ja mahdollisuudet toisenlaisiin järjestelyihin. Minustakin on naurettavaa, että esim tekijänoikeuden keston määräaika riippuu jonkin henkilön henkilökohtaisen elämän loppumisajankohdasta, tai että joku voisi omistaa matemaattis/ohjelmallisen ajatuksen.

  9. Arto Kekkonen

    Olin itse Vihreiden työryhmässä tekemässä ja valtuuskunnassamme hyväksymässä kyseistä ohjelmaa, ja itse olen tulokseen kovinkin tyytyväinen. En kuitenkaan usko, että kaikki taannoiset ehdokkaamme a) ovat lukeneet ja sisäistäneet sen täysin b) olisivat ottaneet sen ajatukset järkkymättömäksi kärki-ideologiakseen.

    Tästähän nyt kai pitkälti onkin kyse – minä pidän tietoyhteiskunta-asioita ehdottomasti yhtenä tärkeimmistä tekijöistä äänestyspäätökseni kannalta, ja uskoakseni niin myös moni Kasvin puolelta piraattien taakse loikannut. Ei sillä, kyllä minä silti toivon teidän ensisijaisesti keskittyvän ympäristöasioihin, mutta näkisin toki mieluusti tietoyhteiskunta-asiat siellä toissijaisten asioiden listalla kärkipäässä. Ohjelmassanne vaikuttaisi olevan korkeintaan hyvin vähän mitään, mitä en voisi itsekin allekirjoittaa, mutta minusta se ei vain näytä aina vastaavan tarpeeksi käytäntöä. Esimerkiksi muissa blogeissa on kovasti närää herättänyt myös Tuija Braxin ilmeisesti varsin oma-aloitteinen toiminta “vihakirjoittelun” kitkemiseksi, vaikka teidän ohjelmassanne nimenomaan otetaan sangen vahvasti netin sananvapautta puolustava kanta.

    Lex Nokia oli paljon hirveämpi valmisteluvaiheessaan, ja ainakin meidän muutosehdotustyömme ansiosta siitä tuli nyt jos ei nyt hyvä, niin ainakin jotakuinkin sellainen, jonka kanssa voi elää. Jyrkkien säännösten takia sitä ei ole paljon käsittääkseni käyttöön sovellettukaan.

    Seurantaryhmän raportin mukaan näin on, mutta ilmeisesti lain suomia mahdollisuuksia on, mahdollisesti aika suuressakin mittakaavassa, sovellettu ilman asiaankuuluvaa ilmoitusta tietosuojavaltuutetulle (en ole lukenut itse raporttia, vain MBnetin tiivistelmän siitä). Nostan tämän esille ihan mielenkiinnosta. Myönnettäköön, että ehkä teille kieltämättä pitäisi antaa Lex Nokian kanssa vääntämisestä hieman enemmän tunnustusta. Ei hallituksesta minustakaan pitäisi pelkästään protestiksi lähteä tai jättäytyä pois. Minusta on muuten myös ihan hyvä, että pysyitte siellä ydinvoima-asiassa kokemastanne tappiosta huolimatta.

    En ole kovin syvällisesti tutustunut kaikiin Piraattipuolueen ohjelmien nyansseihin esim tekijänoikeuspolitiikassa, –

    Suosittelen tutustumaan, myös laajemmin. Minulla on puolueesta ja monista sen aktiiveista se kuva, että heille itse tekjänoikeuskysymys ei ole lainkaan niin keskeinen kuin ajatellaan (tai yhtä keskeinen kuin se ilmeisesti on esimerkiksi ruotsalaiselle kaimapuolueelle) – ajatus, että puolue haluaa “poistaa tekijänoikeudet jotta voidaan warettaa” on ihan maalaisjärjellä ajatellen järjetön, sillä laki ei vertaisverkkolataamista pahemmin hillitse.

    meidän linjassamme pidän esim enemmän siitä että uudet säännöt sanoisivat jo vaikkapa oopperaesityksen tekovaiheessa: “Tämä tavara tulee sitten muuten kaikkien vapaasti käytettäväksi”. ‘Vapaasti omaan käyttöön kaikki nyt jo tehtynä oleva’ ei varsinaisesti ole reilua niitä kohtaan, jotka ovat panneet rahansa ko homman tuottamiseen jonkin toisenlaisen liiketoimintamallin säännöillä.

    Tästä olen itse asiassa jotakuinkin samaa mieltä (sanoisivatko teidän laatimanne säännöt oikeasti noin?), joskin ehkä suoja-aikojen reformin voisi toteuttaa vaikkapa niin, että jo olemassaolevien teoksien jäljelle jäävä suoja-aika olisi pidempi kuin uusien teosten, mutta silti vähemmän kuin vallitseva elinikä + 70 vuotta. Muuten asiasta varmaankin seuraisi erinäisiä ongelmia. Tosin:

    Esim ‘oma käyttö’ on vähän venyvä käsite.

    Tuskin “omasta käytöstä” liiemmin missään puhutaankaan. Piraatit haluavat laillistaa teosten yksityisen kopioinnin täysin; sillä tarkoitetaan kopioiden ottamista jo omistetuista teoksista (nykyäänhän tämä voi olla joissain tapauksissa laitonta) sekä lataamista vertaisverkoista ja muille jakamista vertaisverkoissa tai muilla keinoin. Ennen Lex Karpelaahan lataaminen oli vallan laillista puuhaa (joskaan jakaminen toki ei). Sitä ennen teoksia tehneet ovat siis jo hieman toisenlaisiin pelisääntöihin suostuneet. Lisäksi piraatit haluavat laillistaa kaikenlaisen epäkaupallisen käytön; sen määritelmästä voidaan toki vääntää kättä, sillä onhan yksityishenkilön YouTubeen laittamalla videolla aina kaupallista merkitystä Googlelle. Ymmärtääkseni piraattien ajatus on, että kaupallisen suoja-ajan päätyttyäkin tekijällä säilyisivät moraaliset oikeudet teokseen.

    Olennaisempana pidän kuitenkin sitä, että piraatit haluavat poistaa netin sensuroinnin; vastustavat ajatusta, että keskustelupalstan ylläpitäjä (jollaisena ilmeisesti voidaan nykyään pitää vaikkapa “Tämä peruna saa saletisti enemmän faneja kuin Anni Sinnemäki”-tyylisen Facebook-ryhmän perustajaa) olisi vastuussa potentiaalisesti jopa kaikista palstoilla julkaistavista viesteistä; suhtautuvat hyvin skeptisesti tarpeeseen ylipäänsä suitsia nettikeskusteluja; ja haluavat, uskoakseni, turvata netin puolueettomuuden, myös jatkossa, esimerkiksi hyvin maksaville asiakkaille korkeampia prioriteetteja myyviä internet-operaattoreita vastaan (en ole varma, löytyykö tätä kohtaa puolueohjelmasta).

    Jos vielä mietitään lisää syitä, miksi piraattihenkinen äänestäjä voisi loikata vihreistä, tulevat mieleen ruuhkamaksut. Niistä ainakin minun on hyvin vaikea muodostaa selkeää kantaa: toisaalta tarve ruuhkamaksuille on Helsingissä ilmeinen, toisaalta yksityisyydensuojan kantilta aihe on hyvin kimurantti. Ruuhkamaksujen tarpeellisuudesta vähemmän vakuuttuneelle mokomat ovat varmaan melkoinen kammotus.

  10. Timo Pyhälahti

    Tähän lyhyesti pariin kohtaan:
    Piraattien poliittisiin ohjelimiin tutustuttiin meidänkin paperiamme tehtäessä, mutta itse en ottanut tätä “nakkia”. Me tehtiin omaa ohjelmaa melko puhtaalta pöydältä (vanha ohjelmamme ja muut pol ohjelmamme tietty mukana).

    Brax otti vahvasti itse kantaa, eikä välttämättä aina etukäteen kysellyt tai laajemmin huomioinut ensisijaisesti tietoyhteiskunta-aspekteja, vaan lähtökohta oli paremminkin perinteisissä ihmisoikeusasioissa ja hänen omassa juristitaustassaan. Tältä taustalta monet asiat näyttävät aluksi kovin toisenlaisilta, kunnes kannat ja toiminnat keskustelussa ja päätöksenteossa iteroituvat (toivottavasti) kaikkien kannalta siedettäviksi. Ei Brax “paha ihminen” ole, hänellä arvot joissain asioissa ovat vähän eri järjestyksessä, ja erilainen käsitys ja näkymä “oleellisten asioiden kentästä” ja teknologian vaikutuksesta siihen.

    En lähde nyt jeesustelemaan luovuttamattomien perusoikeuksien ehdottomuudesta silloin kun niiden kesken tulee ristiriitoja, totean vain että silloin juuri tarvitaan niitä keskustelijoita tuomaan kaikki oleelliset näkökohdat esille. Nyt Brax keskustelee esim Vihreiden eduskuntaryhmässä, mutta Kasvi ei enää, ja tämä saattaa näkyä. Näin se toimii edustuksellinen demokratia…

    Ruuhkamaksuista olen jyrkästi eri mieltä tuosta yksityisyyden suojan vaarantamisesta, enkä ole yksin, sillä tätäkin porukalla selvitimme
    http://www.vihreat.fi/files/liitto/Ruuhkamaksuraportti.pdf
    http://www.vihreat.fi/node/6148

    Jos ja kun asia voidaan hoitaa kunnolla, se voidaan haluttaessa tehdä. Ongelmana on käsittääkseni lähinnä kokoomuksen vastustus: Mieluummin upotetaan kymmeniä miljoonia väyläinvestointeihin (joista tulee yksinkertaisesti kivat siivut myös kaikenlaisille rakennusurakoitsijoille) kuin otettaisiin se riski, että autoilun ilmasto- ja ympäristö- jne oheiskustannukset jotenkin kohdistuisivatkin aiheuttajilleen eikä vanhaan tapaan koko yhteiskunnalle. (Kaikkein kauheinta ehkä: Ruuhkamaksujärjestelmässä paikannuksen avulla maksu olisi voinut olla myös köyhälle halvempi ja käyttäjäkohtaisesti maksajaa ja maksun saajaa hyödyttävästi optimoitu – vaikkei sitä noissa selvityksissä sivutakaan)

    Lähdetään nyt vaikka siitä, että ko järjestelmissä aina olisi vaihtoehto “osta anonyymi päivälippu” joten seuranta ei olisi välttämättä autokohtaista, kuskilla on usein kännykkä taskussa jne. Lukekaa ao jutut, kyllä ne sieltä…

    Tämä vaarannusviesti on saatu kiitettävän hyvin läpi mediasta ihmisten mieliin, ja taas vältetään konkreettiset teot ilmaston hyväksi – tai edes halvat teot liikenteen sujuvoittamiseksi.

  11. Sirpa Siru Kauppinen

    Pidän vihreiden tietoyhteiskunta- ja tekijäinoikeuslinjauksia kaukana ideaalista. Mutta jos papereilla olisi voitu vaikuttaa hallitusneuvotteluissa näiden asioiden viemiseksi järkevämpään suuntaan, ne puolustavat paikkaansa.

    Joskus ideaali on niin kaukana vallitsevasta käytännöstä, että kompromissilla on paremmat menestymisen mahdollisuudet.

    Fokuksessa tulee pitää kuitenkin mm. vapaa Internet ja tiedonvälitys sekä avoimet ohjelmat ja erityisesti se, että ihmiskunnan kulttuurillista tai teknologista kehitystä ei sementoida liian tiukoilla tekijäinoikeuksilla.

Kommentoi